sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Hyvin suunniteltu on puoliksi valmis!

 Jos et ehtinyt viimepostaukseeni vielä mukaan, niin voit lukea aikaisemmat tapahtumat alla olevasta linkistä:

Mallitilkussani oli 20 silmukkaa ja tilkun leveys oli valmiina 8 cm. Siitä laskin että tarvitsisin helmaan tulevaan joustinneuleeseen 128 silmukkaa. Silloin joustinosan pitäisi olla suunnilleen 50cm leveä. Joten ei muuta kun silmukoita puikoille ja hommiin. 

Tästä ei vapaapäivän vietto paljon parane. Hyvä kirja ja samalla kun lukee niin käsille hieman tekemistä. Tällä hetkellä on menossa 'pienen lankakaupan'- jatko-osa.
Olen aina ajatellut, että neulominen tarkoittaa seitsemän veljestä - lankaa ja villasukkien neulomista. Itse en ole koskaan jaksanut neuloa sukkia, koska ensimmäisen tekeminen on ollut aina mukavaa, mutta toinen tylsää toistoa. Sitäpaitsi mummon kutomia villasukkia on tullut aikaisemmin liukuhihnalta ja niitä on vielä nykyäänki säkillinen vaatehuoneessa.
Tästä kirjasta sain kuitenkin uutta puhtia neuloa jotain erilaista.


Kissoja tämä uusi harrastus tuntuu kovasti kiehtovan ja työtä ei kannata jättää hetkeksikään valvomatta. Lankakerä kun ei ole kissalle sopiva leikkikalu ja siitä leikistä voi seurata ikävyyksiä.
Kuvassa Sibelius vahtii langan juoksua kerästä ja puikkojen liikekin on sitten niin mielenkiintoista.


Vapaapäivä tuotti tulosta ja päivän päätteeksi oli etukappaleen helmaosa valmiina. 17cm joustinneuletta. Ja arvatkaapahan vain oliko kappale 50cm leveä, ehei, ei sinnepäinkään. Oikea tulos oli 38cm. Eli lopullinen kädenjälki oli mallitilkkua tiukempaa. Kuinkas tässä nyt näin kävi? Onneksi joustinneule nimensä veroisesti joustaa hyvin, niin eiköhän se päälle mahdu jokatapauksessa.
Mitenkähän tästä nyt eteenpäin, näin pitkälle ei ole suunnitteluni vielää johtanut.
Miten sinä jatkaisit?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti